Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.
Lisävoimaa kumppanuudesta – pk-yritysten yhteistyö välttämätöntä

Lisävoimaa kumppanuudesta – pk-yritysten yhteistyö välttämätöntä

Julkaistu 29.05.2014

Suomi nousee ja pärjää tulevaisuudessa yrittäjyydellä ja yrittäjien panoksella.
Varsinkin pk-yritykset ja pienyritykset ovat ns. temppelin harjalla, sillä niiden varaan
kaikki varteenotettavat tahot uskovat esim. työllisyyden parantumisen rakentuvan.
Ei siis ole merkityksetöntä, kuinka nämä menestyvät kilpailussa tulevaisuudessa.
Yhtä viisasten kiveä ei pärjäämiseen ole löydettävissä, vaan jokaisen on omalta
kohdaltaan kehitettävä omaperäinen liikeidea ja kilpailuetu sekä niitä jatkuvasti
terästettävä. Eräs perusasia pärjäämisessä kuitenkin vaikuttaa selvältä: yksin
on huomenna entistä viluisempaa kylmässä maailmassa. Kumppaneiden kanssa
yrittäminen tuo kilpailukykyä, uskottavuutta ja turvallisuuttakin lisää.

Työssäni organisaatioiden verkostoitumisen edistäjänä olen huomannut, ettei
yhteistyö ole kovin helppoa. Siihen on syynsä. Omanapaisuus ja kateus ei ole
niitä vähimpiä. Toimivan verkoston eräs perusprinsiippi onkin toisenkin edun
huomiointi ei itsekkyys - ”ole yhtä kiinnostunut kumppanisi menestyksestä kuin
omastasi”. Tämä kasvattaa luottamusta ja avoimuutta, joita ilman on turha kuvitella
pysyvää yhteistyötä.
Toimivan ja lujan verkoston rakentamisessa on työtä tehtävä neljällä saralla.
Jos yksikin pettää, ontuu yhteistyö: yhteinen hyöty ja liikeidea, osaamisen ja
henkisen pääoman yhteinen kehittäminen ja käyttö, yhteisyyden rakentaminen
sekä hallinnointi ja suunnittelu.
Yhteinen hyöty ja verkoston liikeidea
Jokaisella pk-yrityksellä on oma visionsa ja tapansa tuottaa lisäarvoa. Sillä on
myös sen muista erottava, mahdollisimman selkeä liike- tai toimintaidea.
Kun pitää ruveta – vaikkapa aluksi vain yhtä tai kahta – kumppania katsastamaan
ja hakemaan toisiaan täydentävää voimaa, ei enää riitä oma erinomaisuus.
Pitää etsiä ja löytää yhteinen isompi erinomaisuus, jossa kunkin parhaat
puolet hyödynnetään yhteiseksi hyväksi.
Jonkin tahon / yrityksen on otettava (epävirallisen ) johtajan rooli ja toimittava
veturina, että päästään liikkeelle. Olisi hyvä, että tällä taholla olisi laaja näkemys
ja pitkälle kantava visio alan tulevaisuudesta. Lisäksi muiden tulisi alistua
johtajuuteen, mikä edellyttää liikkeellelähtövaiheen johtajalta tietynlaista ammatillista
uskottavuutta, karismaa sekä näyttöjä menestyksestä. Johtavan tahon tulisi
olla, ellei paras, niin hyvä, vertaistensa joukossa. Mikäli yhtä tahoa ei löydy,
niin toisiinsa luottava ”johtotiimi” - esim. 3-5 tahoa - on myös mahdollinen käynnistäjä.
26.4.2001
2003
Lisävoimaa kumppanuudesta – pk-yritysten yhteistyö välttämätöntä, Upi Heinonen, 2003
Seuraava askel verkoston luomisprosessissa on muutamassa workshopissa
hahmotella mukaan lähtijöiden yhteinen hyötyidea sekä toimintakonseptin sisältö.
Samalla selkeytyy eteneminen asiassa ja tarvittavat resurssi- ja työnjakoasiat
kehittämishankkeeseen liittyen. Yhteinen hyöty voi tarkoittaa mm. suurempia
tarjontakokonaisuuksia sekä kauppoja ja asiakkaita, voimien yhdistämistä
markkinoinnissa, tuotekehityksessä tai henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa,
yhteishankintoja ja kustannusten jakamista, alueellista tarjonnan
ulottuvuuden kasvua jne. Luetteloa voisi jatkaa paljonkin. Yhdessä toimimisen
kautta löytyy lukuisia tapoja hyötyä toisistaan.
Kun yhteisestä hyödystä ja verkoston luonteesta on päästy yksimielisyyteen ja
selkeään näkemykseen, on vuorossa verkoston liikeidean rakentaminen. Hyvin
tehtynä se roolittaa kunkin kumppanin osaksi kokonaisuutta siten, että kukin
voi erikoistua parhaan osaamisensa käyttöön verkostossa. Tämä vaihe kestää
yleensä melko kauan ja tehdään useita versioita ennen kuin lopullinen liikeidea
lyödään kiinni. Esim. Kuopiossa rakennetussa ompelualan viiden yrityksen
verkostossa tehtiin neljä väliversioita, kunnes noin ½- vuoden yhteisen prosessoinnin
jälkeen (8 iltaa noin joka toinen viikko) kiteytyi toimiva yhteinen liikeidea
kivijalaksi kaikkien toiminnalle.
Voimavarat yhteen - osaamisten hyödyntäminen ja kehittäminen
Verkoston liikeidea määrittää toimintatontin ja vaadittavat palvelut ja osaamiset.
Se on pohja kunkin yrityksen ja yrittäjän osaamisen kehittämiselle. Osaaminen
ei ole pelkästään ns. ammattiosaamista, vaan myös sosiaalinen ja sidosryhmäosaaminen
täsmennetään. Joku on hyvä myynnissä, joku talouden hallinnassa,
joku neuvottelee mielellään kunnan johdon kanssa jne.
Tässä toisessa työkentässä onnistuminen vaatii ennen kaikkea toisen tuntemista,
ymmärtämistä ja hyväksymistä. Ideanahan on vahvuuksien toisiaan täydentävä
käyttö ja silloin kustakin kumppanista nämä asiat on yhteiseen pöytään
kerättävä ja yhdessä todennettava!
Toinen lähestymiskulma on, kuinka tasokasta tai laadukasta osaaminen on - ja
pitäisi olla - kilpaileviin tarjoajiin nähden.
Käytännön työskentely vaatii ryhmissä asiaan paneutumista useamman rupeaman
kestoisesti. Myös asiakkaiden käsityksiä toiminnan olevasta ja halutusta
tasosta ja ehkäpä sisältöasioistakin on hyvä kartoittaa, jotta ei toimita
ikään kuin itseä varten.
26.4.2001
2003
Lisävoimaa kumppanuudesta – pk-yritysten yhteistyö välttämätöntä, Upi Heinonen, 2003
Yhteisyyden rakentaminen – luottamus ja avoimuus ratkaisevat
Organisaatioiden verkostoitumishistoria on täynnä kertomuksia epäonnistumisista,
jotka ovat johtuneet luottamuksen puutteesta ja siitä, että on keskitytty liikaa
vain ns. koviin asioihin ja ns. pehmeät (tosiasiassa ”superkovat”) asiat ovat
jääneet vähälle huomiolle.
Henkilökohtainen avoin ja suora sekä jatkuva vuorovaikutus kumppaneiden
kesken on avain luottamuksen syntyyn ja vahvistumiseen. Tätä ei sähköposteilla
ja kirjelmillä hoideta, vaan on istuttava alas - eikä vain yhden kerran. ”Kun on
kävellyt toisen mokkasiineissa, tietää miltä toisesta tuntuu”. Tämä intiaanien
empatiakykyyn sovellettu lausahdus kuvaa hyvin, mistä on perimmältään kysymys
yhteisyyden ja luottamuksen rakentamisessa. Yhdessä tekeminen ja kokeminen
riittävän kauan antaa perustan, joka pitää myös vaikeina aikoina.
Luottamus syntyy kolmesta asiasta eli siitä, että tiiviin ja jatkuvan vuorovaikutuksen
perusteella saa ajantasaisesti tietoa kumppanin: osaamisesta ja kyvyistä
(ammattitaito), arvoista (mikä oikeasti on hänelle merkitsevää) sekä aikomuksista
(tiedän mitä häneltä odottaa, johdonmukaisuus). Kumppanuutta
paljon tutkinut tri Pirjo Ståhle korostaa erityisesti näitä perusprinsiippejä.
Henkilökemioilla on yllättävän suuri merkitys ja yksi perusopetus onkin, että jo
kumppaneiden rekrytointivaiheessa ei ”tulta ja vettä yritäkään yhdistää”. On
pakko tehdä joskus hyvin selviä rajauksia myös henkilöiden ominaisuuksien perusteella.
Luottamuksen voi pettää vain kerran. Myös näitä tilanteita varten on oltava selvät
menettelyt. Tärkeää on, että jokainen jo lähtökohtaisesti mukaan lähtiessään
tietää, kuinka elintärkeä merkitys luottamuksella on ja osaa oikein orientoitua.
Miten yhteinen toiminta hallitaan - on rakennettava toimintajärjestelmä
Neljäs työsarka on saada kokonaisuus ja osat toimimaan tavoitteellisesti kohti
yhteistä päämäärä kukin parhaiden avujensa kautta panoksensa antaen. Winwin
-pelin säännöistä on kysymys. Kaikkien tulisi panostaa sovitun verran ja
saada myös hyötyä oikeudenmukaisesti yhdessä katsottujen periaatteiden mukaan.
Tämä osio on aluetta, jossa perinteisesti on paljon askarreltu ja työkaluja
ja toimintamalleja rakennettu.
Hallinnan välineistä ei ole pulaa - tyypillisiä ovat mm. erilaiset suunnittelu- ja
johtamiskäytännöt, laatujärjestelmien sovellukset ja tietojärjestelmät, ryhmätyöja
viestintäkäytännöt, markkinointisuunnitelmat ja -keinovalikoimat, sopimuskäytännöt
sekä erilaiset yhdistymisen organisointitavat jne.
26.4.2001
2003
Lisävoimaa kumppanuudesta – pk-yritysten yhteistyö välttämätöntä, Upi Heinonen, 2003
Hallintajärjestelmän rakentaminen kyllä onnistuu aikanaan, kunhan ei aloiteta
siitä, vaan kuljetaan verkoston luomisen polku edellä kuvattujen vaiheiden kautta.
Toimivan verkoston luominen, sekä ylläpitäminen ja kehittäminen, on ennen
kaikkea henkinen - ihmismielien yhteensovittamisen kautta tapahtuva
prosessi - ei niinkään tekninen management-prosessi. Siksi tarvitaan leadereita
- ihmisten johtajia - viemään verkostoitumista eteenpäin.
Kyseessä on kehittämishanke, joka edetessään hitsaa mukana olijoita tiiviimpään
ja syvällisempään yhteistyöhön tavoitteena kaikkia hyödyttävä kumppanuus.
Hankkeiden kestot kokemuksen mukaan vaihtelevat 1-3 vuoteen. Mistään
pikapyrähdyksestä ei siis verkoston luomisessa ole kyse. Moni hanke kaatuukin
liian nopeaan etenemiseen, jolloin luottamusta ja riittävää avoimuutta
synny.
Upi Heinonen
Kirjoittaja toimii Kuopion yrittäjien puheenjohtajana sekä konsulttina ja kouluttajana
Verkostokonsultit-pl Oy:ssä, joka on verkostoitumiseen erikoistunut alan
toimijoiden verkosto. Tarkemmat tiedot: www.verkostokonsultit.fi.