Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.
Back to basics verkostojohtamisessa

Back to basics verkostojohtamisessa

Julkaistu 03.06.2014

Uusien johtamisoppien ja julkaisujen tulva on melkoinen. Siihen hukkuu ellei koeta keskittyä oleelliseen. Jalat maassa, pää kylmänä ja sydän lämpimänä perusasiat hyvin tekemällä pärjää pitkälle – verkoston johtaja on työssään onnistunut, kun verkoston jäsen sitoutuu, innostuu, ajattelee, toimii, saa aikaan tuloksia ja kehittyy.

Usko asiaan on kaikkien Sitoutumisen Aikaansaajien Äiti. Tämä näkyy menestyvien yrittäjien vuosikymmeniä kestävissä kehityskaarissa, joihin mahtuu etenemisen lisäksi myös takaiskuja. Luovuttaminen ei tule mieleenkään, kun asiaansa vahvasti uskoo.
Jokainen tekee mielellään sellaista, jolla on merkitystä ja jonka tekeminen kehittää myös itseä. Usko, merkitys ja kehittävyys ovat siis kolmen kärki sitoutumisessa. Uusimmat eri johtamisgurujen näkemykset vaikuttavat korostavan nimenomaan merkityksen kokemista työtyytyväisyyden ja lojaalisuuden tunnusmerkkinä. Varsinkin nuorempi polvi on mielellään mukana ”tekemässä parempaa maailmaa” yhdessä.

Innostus herää helposti mm. kehityshankkeiden alussa, mutta voi hiipua yhtä nopeasti kuin on syttynyt. Innostuksen ylläpito on avainasia. Työstä on löydettävä yhä uudestaan rikastuttavia asioita. Jokaista arvostava ja kannustava ryhmähenki aikaansaa parhaimmillaan voimakkaan tunneperäisen - jopa intohimoisen suhteen tekemiseen. Kannattaa myös muistaa, että ilman palautetta ei innostus kauan kestä.

´Kun verkoston jäsen kysyy neuvoa, kannattaa kysyä vastakysymys ”mitä itse ajattelisit tai tekisit”? Kannettu vesi ei tunnetusti kaivossa pysy. Ajattelulle pitää raivata aikaa ja tilaa. Kypsyttely ja ideoiden jalostaminen vaatii aina pidemmän prosessin kuin pari ideapalaveria. Erityisen vaikeaa on yhdessä ajattelu ja ajattelun tulosten siirto toiminnan menestystekijöiksi.

Toiminta edellyttää ainakin kolmea asiaa: päätös, ryhtyminen ja loppuunsaattaminen. Jokainen noista voi milloin minkin verukkeen takia jäädä hoitamatta: selvitellään, lykätään sekä viimeistellään… Toimintaa edesauttaa se, että edetään pienimmän mahdollisen byrokratian tietä. Monesti verkostoja syytetään siitä, että siellä moni asia on ”vaiheessa” eikä valmista oikein synny. Tämä on hyvä tiedostaa, ettei lankea päättymättömän kehittelyn ja keskustelun sudenkuoppaan.

Mitä selkeämmät ovat tavoitteet sitä osuvammin myös työpanos kohdistuu ja tuloksia syntyy. Tulosten aikaansaamista ruokkii oikea ajankäyttö sekä sisäisestä yrittäjyydestä ja jaksamisesta, ammattitaidosta ja kokonaiskuntoisuudesta huolehtiminen. Kokonais-kuntoisuus on tärkeä käsite, jota mm. Pentti Sydänmaanlakka on pitänyt esillä ja eritellyt.

Parhaiten jokainen kehittyy toiminnan kautta – learning by doing. Verkoston johtajan tehtävänä on antaa mahdollisuudet kehittäviin töihin sekä tietää, kuinka valmis kukin on eriasteisiin haasteisiin. Haaste ei saisi olla ylivoimainen. Toisaalta työ ei saisi olla pelkkää rutiinia, sillä se vain tyhmistää.

Ei siis uutta auringon alla ja ennenkin on osattu johtaa. Tuntematonta sotilasta ei suotta käytetä tämän päivän johtamisoppaana.  On hyvä lukea vanhoja kirjoja, jotta tietää, mikä uusissa on uutta.

 

Kolumnin kirjoittaja Upi Heinonen, upi.heinonen (at) verkostokonsultit.fi