Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.
Hatunnosto työlle ja tekijöille

Hatunnosto työlle ja tekijöille

Julkaistu 03.06.2014

Joskus kuulee sanottavan, että verkostojen vitsaus on, että siellä kaikki on yleensä ”vaiheessa”. Toisin sanoen asioita käynnistetään ja innostutaan, mutta loppuunsaattaminen unohtuu. Voi käydä niin, että on paljon porua, mutta vähän villoja. Elintärkeää onkin, että verkostoista löytyy todellisia tekijöitä - työn sankareita, jotka päättäväisen toiminnan kautta saavat aikaan pysyviä tuloksia. Teot siis puhuvat ja moni, joka puhuu ei juuri muuta tee. Eräät ovat jopa erikoistuneet toisten tekojen arvosteluun ja jälkiviisauteen – varjelkoon Luoja, ettei heitä sikiä liikaa verkostojen riesaksi.

Olettehan kuulleet sananlaskun ”tyhjät tynnyrit kolisevat eniten”. Joskus ihmetyttää, kuinka on yleensä mahdollista pitkäjänteisesti pärjätä, jos toiminta on enimmäkseen esillä olemista ja toisten arvostelua. Kyseenalaista, mutta valitettavan yleistä on tänä ”huomiotalouden” ja ”tosi- TV”:n aikakautena, että pinnallisen esilläolon sanavalmiit narsistit huomataan ja noteerataan.

Työn ja ammattitaidon arvostus tulisi olla ihan toisella tasolla kuin millä se vaikuttaa olevan. Arvokasta on mikä tahansa työ, joka tuottaa hyötyä tai auttaa jotakuta. Mitä tapahtuisi jos Suomesta loppuisivat käsityöläiset, leipurit, maanviljelijät, rakennusalan ammattilaiset, opettajat, näyttelijät, muusikot, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät ja yrittäjät— esimerkkejä työn tekijöistä mainitakseni.

Jokainen haluaa olla hyvä jossakin ja saada arvostusta sekä onnistumisen kokemuksia. Verkostoissa on mahdollista löytää jokaiselle omin leipälaji, jossa jatkuvasti kehittyy. Silloin  työn tekeminen on omistautumista siihen, mitä parhaiten osaa ja pitää tärkeänä sekä mistä nauttii. Motivaatio ja sitoutuminen on korkealla ja tuloksia syntyy. Työssä oppimisen kautta osaaminen kehittyy ja taidot saadaan hyötykäyttöön. Se ei tapahdu hetkessä, vaan on vuosien prosessi. Hyvä esimerkki on vaikkapa Suomen lentopallojoukkue, joka pikkuhiljaa hivuttautuu kohti maailman kärkeä.


Libanonilainen ajattelija ja kirjailija Kahlil Gibran on pienessä, mutta sitäkin painavammassa mietekirjassaan Profeetta kuvannut työtä näin: ” .. kaikki tieto on turhaa, ellei ole työntekoa ja kaikki työ on turhaa, ellei ole rakkautta. Miten työtä tehdään rakkaudella? Se on kankaan kutomista langoista, jotka ovat vedetyt omasta sydämestä ikään kuin rakastettusi tulisi kantamaan vaatetta ja talon rakentamista hartaudella niin kuin rakastettusi asuisi siinä talossa. Ellet voi tehdä työtäsi rakkaudella on parempi istua temppelin portailla ja ottaa vastaan almuja niiltä, jotka tekevät työtään ilolla. Jos leivotte leipäänne välinpitämättöminä, leivotte kitkerää leipää, mikä voi vain puolittain tyydyttää nälkää.”


Kansanlauluissa piilee usein syvää viisautta. Niinpä lopetankin Reino Helismaan ja Toivo Kärjen lapinaiheisiin riimeihin: ” siellä katsotaan mies eikä nuttu… reilu jätkä on kaikille tuttu”. Nuo sanat sopisivat jokaisen verkoston ja työpaikan arvotaulujen kärkeen ja toimintaohjeeksi työntekijöille, esimiehille ja johdolle.

Kolumnin kirjoittaja Upi Heinonen, upi.heinonen (at) verkostokonsultit.fi