Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.
Verkoston maineen rakentaminen

Verkoston maineen rakentaminen

Julkaistu 03.06.2014

Sanonta verkko on niin vahva kuin sen heikoin lenkki pitää paikkansa myös maineen rakentamisessa. Kyse ei siten ole lainkaan esimerkiksi pelkästä viestinnästä, vaan maineen rakentaminen lähtee jo rekrytoinnista. Verkkoon tulijoiden tulee olla luotettavia ja laadukkaita sekä tuoda sinne vision ja strategian edellyttämä oma lisäarvo. Laadukas yhteisosaaminen on perusta hyvälle maineelle. Maineenhallinnan asiantuntijat toteavat: ”Kestää lähes 20 vuotta rakentaa hyvämaine, mutta vain 5 minuuttia sen tuhoamisessa”. Maine syntyy Pohjoisranta Oy:n Jouni Heinosen mukaan lähinnä kolmesta tekijästä: hyvästä johtamisesta, asiakas- ja sidosryhmäkohtaamisista sekä viestinnästä.

Viestinnän on oltava omaperäistä, pitkäjänteistä sekä jatkuvasti mielenkiintoisella tavalla verkon ja sen jäsenten vahvuuksia esiin tuovaa. Asiantuntijamaineelle ei ole pahitteeksi saada  palstatilaa ammattilehdissä vaikkapa teemahaastattelujen merkeissä. Mikäli verkoston jäseniä  siteerataan muiden julkaisuissa, niin sekin vahvistaa mainetta. Nykyajalle tyypilliseen ”hömppäjulkisuuteen” kannattaa suhtautua varauksella, sillä siinä käy helposti, että tunnettuus lisääntyy, mutta uskottavuus ja maine menee – tai se ei ainakaan kohene. Taisipa äskeisissä presidentinvaaleissa eräs puolue ja konkariehdokas sortua tähän ja kannatus jäi noin 7 %.iin. Harhaa on, että olisi hyvä asia kun meistä puhutaan. Oleellista on, mitä puhutaan. Mikäli viestinnällä halutaan vaikuttaa on toimittava oikea-aikaisesti, omaperäisesti ja riittävän voimakkaasti, sillä elämme informaatiotulvan maailmassa, jossa erottuminen vaikeutuu joka hetki.

Esimerkiksi USA:ssa on arvioitu keskivertokuluttajan saavan päivittäin yli 6000 mainossanomaa. Siihen hyökyaaltoon hukkuu valtaosa viesteistä. Jotta positiivista mainetta voi syntyä, on oltava ”katu- uskottavuutta” - selkeää paremmuutta, ylivoimaista osaamista ja omaleimaista tarjottavaa. Ne ovat tekijöitä, joiden syntyminen vie vuosia ellei vuosikymmeniä. Verkostossa pitääkin olla jatkuvasti käynnissä pitkäjänteinen osaamisen ja henkisen pääoman kasvattamistoiminta. Yhteisen osaamispääoman kartuttamiseen pitää löytää toimivat käytännöt, joista parityöskentely ja eräänlainen mentorointi ovat hyvinkin käyttökelpoisia.

Laatugurut – mm. Philip Grosby ja Christian Grönroos – toivat pari vuosikymmentä sitten esille käsitteen ”totuuden hetki”. Siinä toteutuu asiakaskokemuksen kautta laatu tai laaduttomuus. Odotuksiin täytyy vastata, jopa ne hieman ylittää, niin asiakastyytyväisyys lisääntyy. Verkostossa tämä on erityisen tärkeä huomion kohde, sillä sama asiakas tulee olleeksi tekemisissä monen  jäsenen kanssa kokonaispalvelua saadakseen. Jotta verkosto saisi korkeat laatupisteet, tulee  jokainen kohtaaminen onnistua ja olla luvatun laatutason mukainen.

Siksipä tärkeä verkoston menestystekijä on laatutyö, tuotteistus ja palveluprosessien ja – tilanteiden etukäteisuunnittelu ja  laatukriteerien yhteinen määritys. Varsinkin jatkuvassa muutoksessa, johon moni verkosto on pakotettu ympäristön ja asiakastarpeiden muuttuessa, korostuu johtaminen. Se on elintärkeää  myös maineen rakentamisen kivijalkana. Hyvää johtamista ei tapahdu ellei ole hyviä ja kyvykkäitä johtajia. Verkostoissa tarvitaan johtajia, joilla on kokonaisnäkemystä, määrätietoisuutta ja ihmisten innostamis- ja motivointikykyä.

Kolumnin kirjoittaja Upi Heinonen, upi.heinonen (at) verkostokonsultit.fi