Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.
Verkoston tuloskorttiaihio

Verkoston tuloskorttiaihio

Julkaistu 03.06.2014

Verkostojen keskeisenä päämääränä on useinkin ”yhdessä enemmän”. Toistensa vahvuuksia ja erityisominaisuuksia hyödyntäen koetetaan kohdemarkkinassa saada parempaa jalansijaa, kasvua ja kannattavuutta kuin yksittäin toimittaessa. Sisäisenä päämääränä korostuu monesti osaamisen jakaminen ja yhdessä oppiminen. Edellisestä voidaan johtaa muutamia menestystekijöitä ja mittareita ”tuloskorttiaihioksi”.

Asiakasnäkökulman keskeinen menestystekijä on monipuolisen ja osumatarkan tarjooman rakentaminen ja sen mahdollisimman selkeä esittely/myynti yhden ”luukun” periaatteella. Jotta se onnistuu, on oltava lähellä asiakasta, herkät korvat sekä sovittu yksi luotettava kontaktipiste/-henkilö. Yhteinen kehitystyö asiakkaan kanssa kuuluu myöskin luontevasti asiakasnäkökulman menestystekijäksi. Asiakasvuorovaikutuksen määrä ja laatu voisivat olla mittareita perinteisen asiakastyytyväisyyden ohella.

Osaamisnäkökulmassa on tärkeää pystyä käytännössä hyödyntämään kunkin jäsenen paras osaaminen ja kokemus sekä kanavoida tarvittava ulkopuolinen osaaminen kehitystyön avuksi. Strategian mukainen osaamis- ja ominaisuusprofiili konkretisoi tämän menestystekijän. Verkoston patentit tai IPR:t sekä uusien tuotteiden määrä voivat olla mittareita tässä näkökulmassa. Myös julkaistut artikkelit ja osallistuminen asiantuntijana tilaisuuksiin mittaa osaamisen laatua. Myös kehitysworkshoppien määrä ja erityisesti niiden markkinoilla hyödynnettävät tulokset ovat käypiä mittareita. Verkostot elävät ja muuttuvat ajan myötä. Tämä tarkoittaa myös jatkuvaa jäsenistön uudistumista, jonka mittariksi kävisivät esim. vuosittaiset rekrytoinnit ja perehdytykset. Verkostoissa käy joskus kuten Juice Leskisen eräässä laulussa, ” yksi soutaa ja muut hiukan melalla avittaa”.

Onkin tärkeää seurata jäsenten panostusta ja ajankäyttöä verkostotyöhön, jotta vääristymää ei syntyisi. Sisäisten prosessien osalta on tärkeää, että ylipäätään avainprosessit on selkeästi kuvattu ja dokumentoitu. Konkreettinen menestystekijä voisi olla toimiva prosessikartta ja yksinkertainen toimintajärjestelmä, jota pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Kokemus on osoittanut, että puutteita on etenkin kaupallisen onnistumisen perusasian eli markkinointi- ja myyntiprosessin kohdalla. Verkosto, joka sen saa kunnolla toimimaan, on vahvoilla. Talouden osalta normaali tuloslaskelma – ja tietysti sen lukemat - osoittaa toiminnassa onnistumisen. Oleellista on jatkuva seuranta ja arviointi vaikkapa kuukausittaisten panos-/tulospalaverien avulla. Pidemmän aikavälin kilpailukykyä ja menestystä markkinoilla kuvaavat kehitys- ja osaamisen lisäämispanostukset. Lisäksi pitää markkinointipanoksen olla riittävä, jotta toiminta ei muodostu liian sisäsiittoiseksi. Edellisten tyypillisten näkökulmien lisäksi korostuu verkostotoiminnassa suhteet ja onnistuminen sidosryhmätyössä. Olipa kyse kehitystyön ulkopuolisista aputahoista kuten Tekes tai Ely-keskukset tai muista rahoittajatahoista on tärkeää määritellä sidosryhmätyön tavoitteet, sopia vastuista ja menetelmistä.

Mittarina käyvät esim. asiakasnäkökulmassa onnistumisen osoittimet. Julkinen sektori ja siellä avainpäättäjät ja –asiantuntijat on myös tärkeä sidosryhmä, joka tulee huomioida yhteydenpidossa ja vaikuttamisessa. Periaatteena tuloskortissa on yksinkertaisuus ja menestystekijöiden ja mittareiden harvalukuisuus. Kun näin on, on erityisen merkityksellistä panostaa riittävästi aikaa, energiaa ja luovuutta niiden määrittämiseen, jotta lopputuloksena olisi realistinen ja toimiva tuloskortti. Silloin se olisi oiva johtamisen ja kehittämisen väline.

Kolumnin kirjoittaja Upi Heinonen, upi.heinonen (at) verkostokonsultit.fi